Koulutus Elämään -säätiö

Ruotsin lippu på svenska

Tuki tulevaisuuteen

bg_header_2

Tervetuloa matkallemme Pekingistä Pariisiin 2.6.-7.7.2019!

Seuraamme tällä sivulla suomalaisin silmin maailman haastavimman ja pisimmän vanhojen autojen ajotapahtuman edistymistä ajopäiväkirjan muodossa.

Seuraa meitä myös Facebookissa ja Instagramissa nimellä @pekingtoparisfi.

***

16.6.2019 Päivä 15

Mutarallia

Tänään oli rallin toistaiseksi pisin päivä (630 km) – varsinkin, kun oli vielä Venäjän ja Kazakstanin rajakin ylitettävänä. Suoraa ja tyhjää tietä riitti molemmin puolin rajaa aamusta iltaan asti. Sunnuntailla taisi olla osuutta asiaan. Päivä ei kuitenkaan ollut ”helppo kuin sunnuntaiaamu”. Siperia opettaa -sanonta sen sijaan tuli tälläkin reissulla tutuksi.

Kauniin aurinkoisen ja lämpimän aamun jälkeen törmäsimme saderintamaan. Kun siirryimme viiden kilometrin pituiseen aikakontrolliin ja soratielle, olimme todella onnellisia, että autossamme oli katto ja kunnon ikkunanpyyhkijät. Mutaa riitti ja rapa lensi! Suurin osa kisakumppaneista näytti päivän päätteeksi hurjemmalta kuin autiomaan jälkeen.

Onneksi päivä kuitenkin selkeni ja suihkun jälkeen saimme taas kerran olla mukana tuomassa ihmisille ikimuistoisia kohtaamisia ja muistoja.

Viikko päättyi osaltamme oman luokkamme 6. ja kokonaiskilpailun 17 sijalla. Ensi viikko jatkamme matkaa Kazakstanissa ja palaamme takaisin Venäjälle. 

***

15.6.2019 Päivä 14

Lepopäivä pajalla

Rallin toinen lepopäivä osoittautui kaikkea muuta kuin levoksi. Kuten keitaalla keskellä autiomaata, Novosibirskissä kiirettä riitti autokorjaamoilla aamuvarhaisesta iltamyöhään. Volvo PV544:mme tankki jouduttiin irrottamaan, paikkaamaan ja taas hitsaamaan takaisin. Myös iskunvaimentimet menivät vaihtoon. Raidetankokin todettiin vinoutuneeksi. Aurauskulmat olivat hieman kärsineet, etutukivarret korjattiin ja suodattimet kaipasivat kipeästi vaihtoa. Kun näin mittavia huoltotoimenpiteitä piti tehdä, samalla sitten muutkin pultit ja mutterit kiristettiin. Odotamme, että pahimmat tiettömät tiet olisivat takanamme ja että edessä olisi helpompia hiekkateitä.

Ehdimme myös tutustua hieman Novosibirskiin. Etenkin sen oopperatalo jäi mieleen. Se on kuulemma Venäjän suurin, siis suurempi kuin Bolshoi.

***

14.6.2019 Päivä 13

 

Vapaapäivää odotellessa

Lähdimme Novokuznetskista hyvillä mielin kohti Novosibirskiä, jonne oli matkaa 530 km. Aamiaisella kaikilla tuntui heräävän toivo, että kunhan pääsemme Novosibirskiin, niin sitten on aikaa saada auto taas kuntoon ja suunnata nokka takaisin kohti länttä.

Päivä olikin helppo, mutta pitkä. Emme hävinneet sijoituksissa, mutta toisaalta emme voittaneetkaan. Saimme ensimmäisen kolmesta nuottikirjasta päätökseen ja pääsimme perille Siperian liittovaltiopiirin hallinnolliseen keskukseen ja Moskovan ja Pietarin jälkeen Venäjän kolmanneksi suurimpaan kaupunkiin.

Vikalistamme on suhteellisen kattava, joten toivotaan, että kaikki olennainen ehditään illan ja huomisen vapaapäivän aikana saada kuntoon. Tosin sama on tilanne suurimmalla osalla kisakumppaneitammekin.

***

13.6.2019 Päivä 12

Päivän sana: perhonen

Ayasta matka jatkui 437 kilometrin päässä olevaan Novokuznetskiin. Maisemat muistuttivat Suomen maastoja, mutta ilma oli sakeana perhosista. Niitä oli joka puolella - siis aivan mahdottomia määriä. Monilla oli tekemistä, ettei auto ylikuumennut, kun jäähdyttimien säleiköt täyttyivät perhosista. Joku osallistujista kuvaili päivää perhosten armageddoniksi. 

Päivän aikakontrollit typistyivät yhteen, joten loppupäivä muuttui turistiajeluksi. Kukaan ei tehnyt isoja eroja muihin, ellei auto hajonnut. Olemme edelleen vakaasti oman luokkamme viidellä sijalla.

Meillä toki oli omat murheemme. Volvomme alle kerääntyy turhan helposti bensalätäkkö. Ilmeisesti ylivuotoputki heittää bensaa tankin alla olevaan kaukaloon, josta se valuu ulos. Odottelemmekin jo kovasti perjantai-iltaa ja lauantain vapaapäivää eli huolto- ja korjauspäivää. 

Pitkän ajon jälkeen Novokuznetskissa odotti lämmin vastaanotto Retropark-automuseota vastapäätä olevalla torilla. Sinne oli kokoontunut paljon porukkaa, musiikki soi ja innokas juontaja esitteli yleisölle jokaisen kisa-auton, kun se kaarsi tervetulokaaren alta. Paikalliset pojat Alexander Govor ja Maxim Otmakhov, jotka osallistuvat ralliin venäläisellä Vaz 2103:lla, saivat tietysti äänekkäimmät suosionosoitukset. Mitenköhän porukka ottaa meidät vastaan Hyvinkäälle pe 28.6.?

***

12.6.2019 Päivä 11

Vastassa lehmiä ja vastoinkäymisten peltilehmiä

Starttasimme päivään oman luokkamme 5. sijalta. Tiekarta kertoi, että matkaa olisi taitettavana 557 km kauniille Aya-järvelle. Ajomatka kuulosti pitkältä ja niinpä odotimme vaiherikasta reissua.

Noin 10 tunnin päivä osoittautui kuitenkin ajamisen suhteen hienoiseksi pettymykseksi. Siirtymäajoa oli paljon ja odotteluakin kertyi parisen tuntia.

Maisemassa havaitsimme muutosta kivenharmaasta vehreänvihreäksi. Vastaan tuli useampaankin kertaan vapaana kulkevia lehmiä. Loppupäivästä ne tosin vähenivät tai ehkä olivat jo ehtineet iltalypsylle aitauksiinsa. Pääelinkeinona täällä taitaa paimentolaisuuden sijaan olla jo maanviljely ja Suomesta tutuntyyppinen karjanhoito.

Päivän kohokohta oli visiitti vanhaan venäläiseen kaivokseen - tosin sekään ei ehkä ole matkailumainoksen arvoinen.

Todella moni auto on saanut isosti siipeensä. Melkein joka toinen aamiaisella tapaamamme kisakumppani kertoi jonkun autonsa osan vaativan korjausta. Datsuneilla rallirenkaineen on ollut erityisen paljon rengasrikkoja. Nämä autokunnat etsivät jatkuvasti korvaavia kumeja, kuten mekin parin oman rengasrikkomme jälkeen.

Meiltä ajot sujuivat hyvin ja sakkosarake näytti päivän päätteeksi nollaa. Samat lukemat kaunistivat nelossijalla olevia amerikkalaisia, joten sijoituksemme tuloslistalla pysyi ennallaan.

***

11.6.2019 Päivä 10

Hyvillä mielin Venäjänmaalle

Matka Mongoliassa tuli päätökseen ja ylitimme rajan Venäjän puolelle. Ensimmäistä kertaa olimme tyytyväisiä, että pääsimme itänaapuriin; sen verran rankkoja reittejä ja teknisiä ongelmia on matkalle Kiinassa ja Mongoliassa mahtunut. Mutta meille kuuluu kuitenkin hyvää. Vauhtia ja osittain vaarallisia tilanteitakin on piisannut riittämiin.

Tänään suunnitelmiamme sotki vain yksi rengasrikko, mutta sekin saatiin nopsasti hoidettua. Yritämme kiriä kiinni toissapäivän teknisten vikojen aiheuttamaa tulospudotusta, mutta se tuntuu hieman epätoivoiselta. Ymmärrämme hyvin, että tekniset murheet kuuluvat lajiin, emmekä todellakaan ole olleet tässä suhteessa ainoita. Uskomme, että hyvällä tuurilla voimme voittaa takaisin vartin verran. Olemme päättäneet, että Suomeen ainakin satsataan täysillä.

Teknisten vikojen korjailu Mongolian aroilla on kyllä oma lukunsa. Joka autossa tuntuu olevan ainakin yksi macgyver, joka keksii mitä ihmeellisempiä ratkaisuja. Matkan varrella hajonneissa autoissa onkin jo melkoisia virityksiä. Näette sitten, kun pääsemme Hyvinkäälle 28.6.

Vikojen korjailun lisäksi kuskille ja kartturille on vielä omat vaatimuksensa. Navigoinnilla on etenkin Aasian etapeilla merkittävä rooli, sillä siellä voi helposti tehdä isojakin virheitä. Meillä Petri on pärjännyt tosi hyvin. Ja kyllä Martin ajaminenkin on sujunut erittäin mallikkaasti, kun katsoo pikataipaleiden aikoja Datsunin Zetoja vastaan. Eihän niillä ole ollut juuri jakoa! 

Taiteilemme kuitenkin jatkuvasti sen välillä, pärjäämmekö vai hajoaako auto. Ihme kyllä, omat kroppamme ovat pysyneet yllättävän hyvin kunnossa, vaikka päivittäin on tullut ajettua 10 ja jopa 16 tunnin sessioita. 

Seura on kansainvälistä ja kirjavaa. Olemme käyneet fantastisia keskusteluja, joissa tuikituntemattomat ihmiset avautuvat uskomattoman helposti meille, täysin ventovieraille ihmisille. Iloksemme mukana reissaa myös fanibussi suomalaisine cheerleadereineen.

Kun tänään saavuimme Venäjän puolelle, tapasimme myös todella sydämellisiä venäläisiä. Paikalla oli myös tanssivia karhuja, tv-kanava, paikallismediaa ja ties keitä.

***

10.6.2019 Päivä 9

Kuulumattomissa

Tänään emme onnistuneet tavoittamaan matkalaisia ja saamaan päivän kuulumisia. Tulostaulukko puhukoon siis puolestaan.

Autokuntamme teki omassa luokassaan huiman nousun sijalta 24 sijalle 6, ja kokonaiskisassa (luokat D+E) sijalta 51 sijalle 19. Tätä edesauttoi varmasti vain 30 sekunnin aikasakkokertymä koko päivänä, mikä oli luokan pienin.

Kyseessä oli vasta rallin yhdeksäs päivä, joten mitä tahansa voi vielä tapahtua. Matkaa oman luokan kärkeen oli päivän päätteeksi noin 53 minuuttia ja kokonaiskisaa johtavaan australialaiskaksikkoon noin 62 minuuttia.

Seuraa autokuntaa numerolla 59 kartalla suhteessa muihin tai erikseen osoitteessa https://pekingtoparis2019.maprogress.com.

***

Lue lisää

***

Seuraa meitä

 

***

Matkallamme mukana

Rallin virallinen järjestäjä
The Endurance Rally Association

 www.koulutuselamaan.fi

https://rotary.fi

www.reservinmentorit.fi