Koulutus Elämään -säätiö

Ruotsin lippu på svenska

Tuki tulevaisuuteen

bg_header_2

Ajankohtaista

18.10.2018 Juttusarja 4/6 Neljäs luokka

Osa 4

4.-luokka

 
Ystävyys 


Neljännellä luokalla puheenaiheena ovat ystävyys, toimintamallit erilaisissa tilanteissa sekä ryhmäpaineen vaikutus omaan toimintaan. Tunnilla ihmisen kehon tarkempi tutkiminen jää pienempään rooliin ja päihdekeskustelulle annetaan aikaa. Tämä kirjoitus painottuu päihdeosioomme neljännen luokan tunneilla.

”Millainen on hyvä ystävä?”

Oppilaat pääsevät ryhmissä keskustelemaan ja tekemään iPadeillä ajatuskarttaa hyvän ystävän ominaisuuksista, mitä hyvän ystävän kanssa tekee ja mitä ei tekisi.

”Entä, jos hyvä ystävä ehdottaakin jotain missä ei ole järkeä, kuten tupakanpoltto?” Käymme läpi lasten ehdotuksia ja perusteluita, joita ystävälle voisi sanoa vastaukseksi loukkaamatta ystävää. Keskustelemme ryhmäpaineesta ja siitä, jos joku pakottaa ja uhkailee kokeilemaan tupakkaa; aina on oikeus kieltäytyä. Painotamme, että on tärkeää myös huolehtia ystävistä ja kertoa suoraan, jos kaverin idea ei olekaan niin loistava kun hän luulee.
 
”Eihän semmonen oo edes hyvä ystävä kuka pakottaa ja uhkailee!"

 

 

 

Koulutus Elämään- tunneillamme puhutaan viidestä asiasta, mitä ihminen tarvitsee, jotta keho toimii normaalisti ja on hyvä olla; ruoka, juoma, happi, liikunta ja uni. ”Entä, jos joku laittaa kehoonsa jonkin kuudennen asian, mitä se ei tarvitse? Keksitkö mitä tällaiset voivat olla?” Ja hyvin nopeasti oppilaat nostavat esille tupakan, alkoholin, nuuskan, huumeet ja vihjeen jälkeen myös väärin käytetyt lääkkeet.

Tunneillamme määritellään päihde niin, että se on aine, joka muuttaa kehon ja erityisesti aivojen toimintaa. Riippuvuus on vielä alakoululaisille abstrakti käsite ja vertaammekin sitä usein nälkään. Jokainen lapsi on ollut nälkäinen, tietää, minkälainen olo nälkäisenä tulee ja ymmärtää, että keho tarvitsee ruokaa. Riippuvuutta avaamme esimerkiksi niin, että nikotiini voidaan esitellä "huijausaineena", jonka vuoksi aivot luulevat tarvitsevansa sitä päivittäin, kuten se tarvitsee ruokaa, vettä, liikuntaa, unta ja happea. Kuvien avulla pohdimme, kuinka päihteet vaikuttavat muuhun kehoon ja ihmissuhteisiinkin.

Alkoholin juomisen ihmettelyyn on hankalampi vastata, sillä alkoholin käytöllä on niin monia syitä ja tasoja. Suomalaisten aikuisten keskuudessa voidaan puhua kohtuukäytöstä, raittiudesta, juhlakäytöstä, saunajuomista, tissuttelusta ja humalahakuisesta liikakäytöstä. Koululaisen ajattelu jakautuu helposti vielä hyvä-paha akselille ja näiden sävyjen erottaminen on hankalaa.

”Miksi aikuiset juovat?” –kysymyksen heitämme joskus oppilaille takaisin itselleen, jolloin he pääsevät kertomaan, mitä tietävät asiasta ja on helppo korjata harhaluulot. Joskus oppilaat tietävät kertoa, että alkoholi voi maistua aikuisten mielestä hyvältä. Joskus joku kertoo maistaneensa alkoholia vahingossa tai vanhempien antaneen heidän testata karmeaa makua. Toisinaan lapset kertovat aikuisten juovan juhlissa, saunassa tai suruun. Keskustelemme tarkemmin siitä, miksi lapsi ei saa juoda alkoholia tai käyttää muita päihteitä, Suomen lainkaan mukaan.

 

”Meidän maksa on pienempi ku teillä, eikä se sitten kestä sitä alkoholia.”

”Lait suojelee lapsia.”

 

Usein lapset tietävät ja ymmärtävät syyt alkoholin ikärajoituksille. Humala saattaa olla toisille lapsille pelottava asia, toisia se naurattaa. Alkoholin haitoista puhuttaessa lapset tietävät, että humalainen saattaa kaatuilla, huudella tuntemattomille ja käyttäytyä sekavasti tai hyökkäävästi. Lapsi saattaa pelätä oman vanhempansa terveyden puolesta, vaikka juomana olisi yksi saunaolut. Hyvä on siis tehdä myös selväksi, että pieni määrä ei ole aikuiselle vaarallista. Selitämme lapsille, että humalatila syntyy, kun maksa ei ehdi puhdistaa juotua alkoholia verestä ja se pääsee veren kyydissä lamaannuttamaan aivojen toimintaa.

Silloin tällöin neljäsluokkalaiset kertovat Koulutus Elämään oppitunnilla pelottavista tapahtumista, kuinka humalainen on lähtenyt seuraamaan kotimatkalla tai kuinka he ovat kavereiden kanssa löytäneet huumeita. Tällöin käymme läpi tunnilla lasten turvataitoja, eli miten toimia pelottavissa tilanteissa. Yksinkertaiset ohjeet luovat turvaa lapsille: ei, lopeta –sanojen sanominen, poistuminen paikalta ja turvalliseen paikkaan meneminen ja aikuiselle kertominen.

Tupakkatuotteista nuuska ja sähkötupakka koetaan tänä päivänä houkutteleviksi. Usein kuulemme jopa lapsilta, että moni urheilija käyttää nuuskaa. Nuuska haittaa urheilusuorituksia vähentämällä lihasmassaa ja supistamalla verisuonia, jolloin lihakset eivät palaudu normaalisti ja loukkaantumisriski kasvaa. Nuuskasta pyörii kauhutarinoita sen sisältämistä lasinsiruista(joita se ei enää nykypäivänä sisällä) ja syöpyneestä reiästä nenästä silmään asti. Lapset ja nuoret tarvitsevat totuudenmukaista tietoa, eikä pelottelua, sillä edempänä elämässä he saattavat huomata, etteivät kauhutarinat pidäkään paikkansa ja tällöin kynnys kokeilla päihteitä laskee, kun kokevat tulleensa huijatuksi. Hämmennystä herättää nuuskasta puhuttaessa myös myynnin ja ostamisen laittomuus, kun taas energianuuskaa näkee hyllyillä monissa pikkukaupoissa koulujen vieressä. Lisää tietoa nuuskasta Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen sivustolta ja Fressis.fi-sivustolta.

Sähkötupakka eli nuorten kesken vape, vaippaus, vapottaminen tai vaiping. Nuoret ajattelevat, ettei sähkötupakka ole niin vaarallista kuin tupakka. Usein tunneilla nousee lapsilta esiin tieto, että niitä saa myös ilman nikotiinia. Kovin paljoa meillä opettajillakaan ei ole tietoa sähkötupakan haitoista, sillä sitä ei ole tutkittu vielä riittävästi. Tämä onkin asia mitä korostamme. Ei ole tutkimustietoa, mitä kehossa on ehtinyt tapahtua esimerkiksi 30 vuoden kuluessa e-savukkeita polttaneella. Painotamme tunneilla, että ikäraja on sama kuin tavallisellakin tupakalla. Lisätietoa sähkösavukkeista täältä.

Energiajuomat nousevat useasti esille päihdeaineita miettiessä, vaikka ne eivät päihteitä olekaan. Kuitenkin ajankohtaisena aiheena ja terveydelle haitallisena aiheena energiajuomat ovat tärkeä aihe, johon lapset haluavat keskittyä. Oppilaat puhuvat pärinöistä ja kertovat kuinka kuulemma energiajuoman juotua jaksaa paljon paremmin. Puhumme piristeaineiden vaikutuksesta aivojen ja sydämen toimintaan sekä sokerin vaikutuksesta hampaisiin, ruoansulatukseen ja maksaan. Suomessa ei ole lakia energiajuomien myynnistä alaikäisille, vain suositus, ettei sitä myytäisi alle 15-vuotiaille. Kauppias kuitenkin itse päättää kenelle energiajuomia myy. Suomen Vanhempainliitto on jo kahdesti yrittänyt saada K-16 rajoitusta kansalaisaloitteen voimin, siinä onnistumatta. Allekirjoituksia ei ole saatu tarpeeksi kasaan, että asia etenisi eduskunnan käsiteltäväksi. Onneksi monet kaupat ovat kuitenkin ottaneet rajoituksia käyttöön ja usein vanhempien yhteydenotot kauppiaille ovat saattaneet edistää päätöstä.

Koulutus Elämään oppitunnin jälkeen neljäsluokkalaiset ovat usein saaneet paljon tietoa ja saattavat ottaa asioita puheeksi kotona tai kaveriporukassaan. Avoin ja positiivinen keskustelu on paras reitti lapsen kehittyviin aivoihin. Lapsilla ja nuorilla on kysymyksiä ja halua keskusteluun, älä siis vaimenna lapsen tiedonjanoa. Kuunteleminen, vastaaminen ja vastauksien etsiminen yhdessä luo turvaa ja oikaisee tabut ja huhut mitä kaveripiireissä liikkuu. Lapset kohtaavat päihteitä arjessa, vaikka aikuinen ei sitä välttämättä huomaisikaan.

 

Tässä vielä muutamat nelosluokkalaisten täyttämät sarjakuvat ystävyyden kiperistä tilanteista.